Pienen kunnan suuri ICT-rauha näkyy tavallisena työpäivänä
Työvälineet toimivat, apua saa tarvittaessa ja kunnassa tiedetään, mitä teknologia maksaa ja mihin sitä seuraavaksi kehitetään. Pienen kunnan ICT-rauha rakentuu kolmesta asiasta, joita kaikkia yhdistää kunnan arjen ja tavoitteet tunteva kumppani.
Vaikka pienten kuntien ICT-resurssit ovat rajalliset, tietotekniikan on tuettava arkea yhtä luotettavasti kuin suurissa kaupungeissa. Kunnassa yksi henkilö saattaa vastata ratkaisujen toimivuudesta, tietoturvasta ja yhteistyöstä eri toimittajien kanssa. Joskus omaa IT-asiantuntijaa ei ole ollenkaan.
– Pienten kuntien ICT-haasteet ovat pitkälti samoja kuin suurten kaupunkien. Esimerkiksi jokaisessa kunnassa ja kaupungissa käsitellään hyvin sensitiivistä dataa, kertoo Aurilon liiketoimintajohtaja Samuli Lindström.
Rajallisilla resursseilla toimiva kunta voi kuitenkin saavuttaa ICT-rauhan, kun se saa tarvitsemansa osaamisen käyttöönsä, arjen toimivuuteen voi luottaa ja kehittämiselle on yhteinen suunta.
Kaikkea ei tarvitse osata itse
IT-kumppanuus tuo kunnan käyttöön laajemman asiantuntijajoukon ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä rooleista. Tuen saatavuus näkyy myös työntekijöiden arjessa. Kun oma nimetty asiantuntija tulee paikan päälle, apua on myös helpompi kysyä. Samalla voidaan huomata toistuvia hankaluuksia, jotka eivät välity tukipyyntöihin.
– Kun ICT-ammattilainen käy ympäristössä, voidaan nähdä asioita, joita etäältä ei näe. Arjen havaintojen myötä voidaan tehdä tehokkaita kehitysehdotuksia koko kunnan ICT:lle, Aurilon palvelupäällikkö Rainer Hildén esimerkittää.

Arjen pitää toimia ja kustannusten pysyä hallinnassa
Pienen kunnan ei kannata maksaa tarpeettoman raskaasta IT-kokonaisuudesta: palveluiden on vastattava kunnan todellista tarvetta ja joustettava sen muuttuessa.
– Kun halutaan pienet kustannukset, ostetaan sopiva määrä eikä makseta turhasta. Joustavat sopimukset ja pilvipalvelut mahdollistavat tämän, Lindström sanoo.
Arjen hallintaa tukee myös kumppanin tekemä IT-ympäristön auditointi, joka auttaa nykytilan kokonaiskuvan hahmottamisessa sekä kehitystarpeiden tunnistamisessa. Auditoinnissa voi löytyä vajaalla käytöllä olevia lisenssejä, päällekkäisiä palveluita tai hankittuja ominaisuuksia, joita ei vielä hyödynnetä. Tietoturvan kannalta olennaisia havaintoja ovat esimerkiksi liian laajat käyttöoikeudet.
Kumppanuus vie kehitystä eteenpäin
Teknisen tilannekuvan rinnalle tarvitaan aina ymmärrys kunnan suunnasta.
– Kumppanuus on parasta silloin, kun asiakas kertoo omista tavoitteistaan ja me voimme kertoa, kuinka teknologia voi auttaa saavuttamaan tavoitteet, Lindström toteaa.
Aurilon kokemukset eri kunta-asiakkaiden ympäristöistä auttavat tuomaan keskusteluun vaihtoehtoja, joita kunnassa ei ole osattu vielä miettiä. Lindström näkeekin, että kumppanin tehtävänä on ennen kaikkea tehdä teknologian mahdollisuudet ymmärrettäviksi ja auttaa arvioimaan, mitkä niistä tukevat juuri kyseisen kunnan tavoitteita.
– Jatkuva kehittäminen on meidän juttu. Asiakas on aina kuskin paikalla, ja me teemme asioista mahdollisia, lisää Lindström.

Pomarkku saa ICT-varmuutta lähituen ja ennakoinnin avulla
Pomarkun noin 2 000 asukkaan kunnassa ICT-rauhaa rakentavat tuttu lähituki, laaja asiantuntijajoukko ja ennakoiva kehittäminen.
Kunnalla ei ole omaa ICT-organisaatiota, joten Aurilon nimetty asiantuntija työskentelee paikan päällä yhden päivän viikossa ja auttaa henkilöstöä arjen kysymyksissä. Yhteistyön alussa tehty auditointi ohjasi erityisesti tietoturvan parantamista, ja kehittämistä jatketaan kunnan resurssien ja tarpeiden mukaan. Laaja osaaminen varmistaa, etteivät asiat jää yhden henkilön saatavuuden varaan.
– Haluamme kumppanin, joka kulkee kanssamme ja auttaa meitä eteenpäin eikä vain odota toimintaohjeita, kiteyttää Pomarkun hallintopäällikkö Heidi Särkipaju.
Asiantuntijat

Rainer Hildén
Palvelupäällikkö, Aurilo

Samuli Lindström
Liiketoimintajohtaja, Aurilo